Sahakoski

Myös Palokinkoske­na tun­net­tu Sahakos­ki, oli Palokinkoskista suurin.  Sen pudo­tusko­rkeus oli 5,5 metriä. Kohi­se­vat kos­ket kuu­lui­v­at luon­nol­lise­na osana Palokki­in. Kosken kohi­na oli nau­tit­tavaa kuun­neltavaa ja kat­seltavaa.
   Vuon­na 1775 talolli­nen Samuli Samulin­poi­ka Kämäräi­nen jät­ti Savo-Kar­jalan maa­her­ralle anomuk­sen kak­sir­aamisen ja hienoteräisen vesisa­han perus­tamisek­si Sahakos­keen. Anomus hyväksyt­ti­in ja vuosi­na 1776–1924 kosken ran­nal­la toi­mi saha. 
​   Palokin saha vai­h­toi tiheään omis­ta­jia. Hack­manin kausi Palokissa alkoi vuodes­ta 1858, jol­loin kaup­pa­neu­vos Fredrik Hack­man osti sahan huu­tokau­pas­sa. Palokin sahas­ta tuli Hack­man & Co.:n omis­tuk­ses­sa Itä-Suomen suurimpia vesisa­ho­ja, jon­ka vuosi­tuotan­to oli suurim­mil­laan 20 000 kuu­tiometriä. Sahaus­toimin­nan päät­tymisen jäl­keen raken­nuk­ses­sa toi­mi myl­ly vuo­teen 1954 saak­ka, minkä jäl­keen raken­nus puret­ti­in.
   Sahakoskessa pyöri myös sähkö­tur­bi­i­ni, jos­ta saati­in sähköt Palokin kylälle. Jos kylältä sam­mui­v­at illal­la äkisti val­ot, niin lohi oli uin­ut tur­bi­ini­in ja pysäyt­tänyt sen. Lohen saat­toi käy­dä hake­mas­sa tur­bi­inin lapo­jen välistä.

Mauno Räsä­nen ker­too, kuin­ka hän pak­eni poli­isia oltuaan salakalas­sa Sahakosken niskalla.

Val­oku­vaan perus­tu­va Lau­ri Pohjo­laisen maalaus.
Taustal­la kosken­niskan ylit­tänyt sil­ta ja oikeal­la uit­torän­ni, jon­ka kaut­ta Manu poli­isia paetes­saan pelas­tau­tui.

Kosken­niskan puusil­taa ja sil­lan alta pilkot­tavaa Hap­atoslam­pea.

Kosken kah­ta puol­ta koho­si­vat val­ta­vat saha­jauhovuoret, joi­hin talvel­la kaivet­ti­in tun­nelei­ta saha­jauhon ottamisek­si. Kyläläiset kävivät reel­lä hake­mas­sa saha­jauhoa, jota lait­toi­vat jär­ven jäästä sahaamien­sa suurien jääkuu­tioiden eris­teek­si, etteivät ne sulaisi. Saha­jauhoa haet­ti­in myös navet­toi­hin kuivikkeek­si.  Jääkuu­tioi­ta pidet­ti­in joko talo­jen kel­lareis­sa tai var­joisas­sa pihan kolka­s­sa. Niistä käyti­in kesäaikana lohko­mas­sa kirveel­lä jäitä kor­voon, johon sit­ten upoteti­in maito­tonkat, ettei maito hap­panisi. Lie­nee Kala­ma­jal­lakin laitet­tu koti­in vietävät kalat jäähileisi­in odot­tele­maan. Sel­l­aiset jääkaapit siihen aikaan oli.

Lau­ri Pohjo­laisen maalaus 1900-luvun alun val­oku­vas­ta. Kuva Sahasalmes­ta Sahakoskelle päin.
Ter­vahöyry on hake­mas­sa sahatavaraa Pietari­in ja muualle vietäväk­si.